Siiwet

Olen antanut kertoa itselleni, että eräs tamperelaisyritys valmistaa Suomen parhaat ravintoloissa tarjottavat kanansiivet. Noh, tämä ajatus pälkähti mieleeni, kun hoksasin kyseisen firman siirtyneen myös Helsingin suuntaan. Koska olen joskus syönyt kyseisen ravitsemusliikkeen antimia, en kiellä, ettenkö olisi pitänyt ruokaa sangen hyvänä. Lienee tosin tunnustettava, että kyseiset siivet olivat kyllä liian etikkaisia meikäläisen makuun, joskin söisin… Continue reading Siiwet

Gambas al Ajillo

Jätän nyt hetkeksi Aasian makumaailman taakse ja teen täyskäännöksen kohti Eurooppaa. Siirtykäämme kohti Espanjaa ja maan mitä monipuolisinta keittiötä. Minä olen jo useampana jouluna toivonut lahjaksi kokonaista Serrano-kinkkua, mutta toistaiseksi Pukki ei ole suonut minulle sitä iloa. Ei sillä, että te tekisitte tällä tiedolla mitään – kunhan halusin kertoa. Gambas al ajillo on äärimmäisen helppo… Continue reading Gambas al Ajillo

Karaage

Lokakuu. Toiset kutsuvat sitä lihattomaksi – minä lihalliseksi – paremminkin normaaliksi (ainakin omasta vinkkelistä katsottuna). En innostu ääripäistä. En äärimmilleen viedystä kasvisruokavaliosta, en hedonistisesta mässäilykulttuurista. Minä kuljen keskitietä. Tämän kuukauden aikana tarkoitukseni on jakaa teille aivan tavalliseen tapaan reseptejä, toki sääolosuhteet huomioiden. Koska olen vapaa bloggaaja (en siis tee yhteistyötä kenenkään kanssa), ei kirjoittaminen tuo… Continue reading Karaage