Sorsaa kermakastikkeessa

Sorsaa kermakastikkeessa? Kuinka valmistetaan sorsaa kermakastikkeessa. No tietenkin kuin mansikoita kermakastikkeessa, mutta mansikoiden sijaan käytetään sorsaa. Mikäli joku lukijoista tunnisti viittauksen, ei tämän lapsuus tahi nuoruus ole silloin kovin kehno ollut. Voitanee sanoa, että tällä henkilöllä on yleissivistystä!

Mutta tosiaan se vesilintu… Minä pidän linturuoista. Kana on yleisin käyttämäni, kuinkas muuten. Mutta onhan lintuja toki paljon erilaisia. Muistan pienenä poikana, kuinka astuin sedän piharakennukseen, jossa pesi viiriäisiä heti oven oikealla puolella. Edessä oli sitten Kosti-pässin oma pilttuu. Vasemmalla taasen kanojen oma tila. En vielä tässäkään kohden ole varma, onko lampaalla tosiaan pilttuu, mutta se nyt viisaimmalta valinnalta kuulosti…

Nykyisin sedälläni on fasaaneja. Muutama kymmenen. Joskus nuo fasaanikukot ovat varsinaisia tomppeleita, ja menevät kaveeraamaan lähitalon kanalan kukkojen kanssa. Outo lintu. Kiittäkäämme siitä Karl Fazeria. Mikäli lausahdus tuntuu oudolta, kannattaa googlettaa!

Kiinalaista syödessäni Pekingin ankka on aivan ehdoton ykkösruoka. Rakastan sitä. Noh, ei metsopaistikaan pahaa ole. Ankan koipiin tarkoitukseni olisi tutustua tarkemmin. Niitä saa kauppahallista parilla kympillä reilun kilon. Pitänee siis valita ajankohta tarkkaan…

Sitten itse asiaan! Sorsastuskausi alkaa 20. elokuuta. Muistan päivän aina, sillä se on nimipäiväni. Heitin entiselle lapsenvahdilleni kesällä letkautuksen, että olisin kovin kiitollinen sorsasta, mikäli he olisivat metsälle menossa. Kokonaisen sorsan sainkin. Kiitos siitä vielä kerran.

Kuinka sorsa laitetaan? Noh. Tämä sorsa oli hyvin putsattu, minulle jäi tehtäväksi pistää liha paloiksi. Tässä reseptissä on käytetty rintapalat;

  • 1 sorsa
  • voita
  • 1 litra kasvislientä
  • 2 ruokalusikkaa vehnäjauhoa
  • 2 dl kermaa
  • 2 ruokalusikallista puolukkasurvosta
  • rosmariinia
  • suolaa
  • pippuria

Alkuun mainittakoon vielä, että resepti on muunnos kirjan Karjalainen keittiö reseptistä. Vaihdoin mustaherukkahyytelön puolukoihin, ja timjamin rosmariiniin. Oikeastaan itse kokkikin oli tainnut vaihtaa timjamin rosmariiniin, ainakin mikäli reseptikuvaa katsoo!

Aluksi kuitenkin kuumennetaan voi valurautapadassa, lisätään sorsa ja maustetaan suolalla ja pippurilla!

IMG_5854 IMG_5856

Kun sorsa on hieman ruskistunutta, lisätään kasvisliemi sekä jauhot, joilla liemi suurustetaan. Ei kannata välittää, mikäli jauho paakkuuntuu hieman.

IMG_5857

Kun liemi on suurustettu, laitetaan padan kansi säppiin, pata 175-asteiseen uuniin, jossa lintu saa muhia tunnin verran. Kun tunti on kulunut, nostetaan lihapalat sivuun, sillä liemi siivilöidään, jotta siitä saadaan samettinen.

Siivilöity liemi

Siivilöity liemi

Pata asetetaan jälleen liedelle miedolle lämmölle. Joukkoon sekoitetaan kerma.

IMG_5861

Seuraavaksi lisätään puolukka survos, rosmariini sekä nostetaan sorsa takaisin pataan. Annetaan hautua hetken aikaa kannen alla.

Hautumaan!

Hautumaan!

Joku voi ihmetellä, miksi rosmariini lisätään vasta tässä vaiheessa. Vastaus on kuitenkin kovin simppeli. Alkuperäisessä reseptissä timjami (joka oli edelleenkin kuvassa rosmariini) lisättiin viimeiseksi. Näin ollen makuharmonian kannalta on tärkeää, että yrtti ei pääse antamaan pataan makua liiaksi.

Bon.

Bon.

Lopuksi nautitaan!

Ja näin päätyi heinäsorsa pataan. Luomuruokaa. Se kun on nykyään muodissa. Ja tätä aihetta sivuten jätänkin päivän kysymyksen teille vastattavaksi!

Seuraavalla kerralla puolestaan jotain muuta. Mutta mitä? Se on minullekin vielä arvoitus!

Adjöö!

– Smu

Advertisements

2 comments

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s