Month: September 2013

Linssisoppa

Koska nyt on syksy ja flunssakausi, olen itsekin saanut kokea syysflunssan heti ensimmäisten joukossa. Samalla sain huomata, että en jälleen kerran pitäytynyt suunitelmissani reseptien suhteen, vaan jauhelihakastike sai astua syrjään ja estradin ottaa haltuunsa nyt linssisoppa. Käytän sanaa soppa,  koska ruoka oli valmistettu hyvin ronskin ottein – sain tämän älynväläyksen yhdentoista aikaan illalla enkä halunnut kaivaa enää järeää kalustoa esiin, joten pilkoin kaiken melko suuriksi paloiksi. En tosin ole varma katosiko flunssa myöhemmin keiton vaiko grogin ansiosta (itse olen grogin kannalla), mutta tätäkin kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Soppa-ainekset:

  • pari isoa porkkanaa
  • 2 sipulia
  • 2 tetraa linssejä (itse käytin GoGreenin punaisia, 285 grammaa per tetra)
  • 2 kasvisliemikuutiota
  • litra vettä
  • purkillinen tomaattimurskaa
  • suolaa
  • pippuria
  • hunajaa
  • tuorejuustoa
  • loraus rommia

Ensimmäiseksi kuoritaan ja pienitään porkkanat. Kattilaan laitetaan kunnon loraus öljyä, johon pilkotut porkkanat lisätään. Seuraavaksi pilkotaan sipulit, jotka kuullotetaan porkkanoiden joukossa.

Porkkanaa ja sipulia, melko ronskeja paloja

Porkkanaa ja sipulia, melko ronskeja paloja

Kun sipulit on kuullotettu eivätkä porkkanatkaan ole enää tyystin raakoja, lisätään joukkoon kaksi kasvisliemikuutioita sekä litran verran vettä. Yleensä kuumennan veden etukäteen vedenkeittimessä, jotta se ruokaan lisättäessä alkaisi kiehumaan mahdollisimman nopeasti. Näin säästää  helposti aikaa.

Sitten sekoitetaan kunnes kasvisliemikuutiot ovat kokonaan liuenneet

Sitten sekoitetaan kunnes kasvisliemikuutiot ovat kokonaan liuenneet

Kun keitto jälleen kiehuu lisätään joukkoon valutetut sekä huuhdellut linssit.

Linssit kiehumaan!

Linssit kiehumaan!

Kun linssit ovat kiehuneet hetken, on aika lisätä tomaattimurska. Tämä tapahtuu hyvin hitaasti koko ajan sekoittaen siten, että kiehuminen ei lakkaa kokonaan!

Tomaattimurska tuo keittoon syvyyttä

Tomaattimurska tuo soppaan syvyyttä

Tomaattimurskan jälkeen on aika maustaa keitto. Lisätään suolaa ja pippuria oman maun mukaan sekä iso loraus hunajaa. Hunaja tuo makeutta keittoon, mutta samalla yhdistää maut eheäksi kokonaisuudeksi. Tämän jälkeen lisätään rommi sekä tuorejuusto ja sekoitetaan hyvin.

Keitto on valmis! Tuorejuusto tekee estetiikalle ihmeitä!

Keitto on valmis! Tuorejuusto tekee estetiikalle ihmeitä!

Tämä keitto on hyvä tarjoilla kuumasta kupista, johon lisätään sekaan vielä pala imelää limppua.

Lopullinen annos, mums!

Lopullinen annos, mums!

Soppaa on hyvä hienosäätää vielä muutamilla seikoilla. Ensinnäkin suosin porkkanoiden ja sipuleiden pienimistä yleiskoneella aivan pienen pieniin osiin. Näin saa mukavamman suutuntuman varsinkin, mikäli keittoa aikoo lipittää enemmänkin flunssaan – tai mikäli sitä aikoo tarjota vieraille! Kyseessä on melko tavallinen linssikeitto, mutta rommi tuo mukanaan hieman omaa sävyään.

Rommista puheen ollen… Grogi tosiaan on erinomainen flunssalääke. Tummaa rommia, kuumaa vettä, isoloraus hunajaa, kanelia sekä sitruunaviipale nautittuna muutamaan otteeseen vuorokauden sisällä takaa, että flunssa lähtee kuin lehmä kevätlaitumille!

IMG_0400

Grogi

Nyt olen kuitenkin aloittamassa pizzatäyteläistä viikonloppua – yritin tehdä niin pienen taikinan kuin suinkin osasin ja siitä tulee nyt ainakin seitsemisen pizzaa… Noh, hain myös ison liudan erilaisia täytevaihtoehtoja, joten päivittelenkin seuraavaksi pizzoista – tai ahvenista sillä ostin tänään hieman kalaakin!

Toivottavasti pysytte terveinä eikä flunssa yllätä näin koleana syksynä!

Smu

Advertisements

Viikonloppuna syötyä

Viikonloppuna kävin piipahtamassa siellä paremmassa keittiössäni, minkä vuoksi tulikin valmistettua aikamoinen määrä mitä erilaisimpia herkkuja. Näistä herkuista valtaosa oli sellaisia, joita en ole vielä valmistanutkaan ja joiden mahdolliset parannellut versiot mylläävät nyt pitkin pääkoppaani mutustaessani tätä Lidlin paistopisteen lihapiirakkaa – ne eivät ole valmispiirakoiksi lainkaan hassumpia, vaan muistuttavat hieman tätini taivaallista lihapiirakka.

Kuten osa kansasta jo tietääkin, omistan nykyisin suuresti ihailemani Sikke Sumarin keittokirjan omistuskirjoituksella. Viikonloppuna kirjasta tulikin kokeiltua sitkeäsydämiset marengit sekä Harry’s Barin carpaccio – kummatkin olivat todella herkullisia.

Pienen pienet marengit aamulla kerran...

Pienen pienet marengit aamulla kerran…

... paisuivat näin suuriksi uunissa

… paisuivat näin suuriksi uunissa

Usein näkee, miten eri leipomot ja kahvilat myyvät juuri näitä ranskalaisia marenkeja (ja pitävät niitä esillä näyteikkunoissaan) suklaalla leikattuina. Itse en ole kovin perso yhdistämään hyvää vaniljamarenkia suklaan kanssa, mutta tehköön kukin tapojensa mukaan. Siken resepti oli kaikessa yksinkertaisuudessaan niin nerokas, että jatkossa hylkään vanhan reseptini ja tulen käyttämään ainoastaan tätä uutta.

Kolmantena herkkuna Siken keittokirjasta testasin myös kesäkurpitsapaistoksen, jossa käytettiin erilaisia juustoja. Kaikessa nerokkuudessaan kesäkurpitsat vain ladottiin vuokaan aina vuorotellen juuston kera. Käytin parmesaania, mozzarellaa sekä sinihomejuustoa.

Yksinkertainen on kaunista - ja maukasta!

Yksinkertainen on kaunista – ja maukasta!

Käytössäni oli myös omakasvattamia tomaattejani sekä kuivahtanutta patonkia. Näistä yhdessä muutaman tavallisen juustohippusen kanssa sekä oliiviöljyllä ja valkosipulilla voideltuina sai valmistettua erinomaisia bruschettan kaltaisia leipäsiä, joita oli hyvä syödä vielä kylmänäkin.

Pelti oli aluksi täydempi, mutta kun kokin on pakko maistaa...

Pelti oli aluksi täydempi, mutta kun kokin on pakko maistaa…

Valmistimme myös ravunpyrstöjä sitruunamarinadissa. Resepti oli jostakin ruokalehdestä, jonka tarkempi olemassaolo jäi minulle hieman epäselväksi. Ravun pyrstöt kuitenkin piti latoa vuokaan, päälle kaataa marinadi puolikkaasta sitruunasta kuorineen, muutamasta valkosipulinkynnestä, suolasta, pippurista, sekä puolesta desistä öljyä, minkä jälkeen pyrstöjä piti paistaa uunissa muutama minuutti grillivastusten alla. Aika syömäkelpoisia, mutta sitruunainen marinadi vain meinasi raakakypsyttää ravunpyrstöt, minkä vuoksi maku ei ollut aivan odottamani. Ensi kerralla ajattelin pyöräyttää ravut kuumassa pannussa, lisätä sitten marinadin ja pyöräytellä vielä tovin kovalla lämmöllä.

Ravunpyrstöt marinadissa

Ravunpyrstöt marinadissa

Kävin myös poimimassa suppilovahveroita, mutta saalis ei ollut järin suuri – mutta syksyn alkuhan tässä vasta on! Sienet lahjoitin naapureille – kuten yleensäkin – sillä niitä on hauska poimia, mutta suppilovahveroita tuppaa kertymään aina liikaa ja pakastin täyttyy hetkessä.

Sienimetsällä

Sienimetsällä

Lopullinen viikonloppuilallinen koostui kuitenkin ravunpyrstöistä, carpacciosta, bruschetoista, tummista leivistä savuporo-tuorejuusto tahnalla, lihapullista sekä kurpitsapaisrtoksesta. Kyytipoikana oli espanjalainen punaviini El Copero (yksi suosikeistani), jota leikkasin vielä persikoilla – kannattaa kokeilla ehdottomasti!

Bruschetat, Harry's Bar carpaccio, kurpitsapaistos, lihapullat, ravunpyrstöt sekä savuporoleipäset

Bruschetat, Harry’s Bar carpaccio, kurpitsapaistos, lihapullat, ravunpyrstöt sekä savuporoleipäset

Viikonloppu oli todella makuhermoja hivelevä kokemus. Seuraavalla kerralla (en tajua miksi ennustan tekemisiäni – ne osuvat harvoin kohdalleen) valmistan jotakin etäisesti ragù’a muistuttavaa kastiketta. Siihen siis!

Smu